Regeneratiivinen johtaminen – seuraava askel johtamisen evoluutiossa — Fambition - työntekijäkokemuksen kehittämisen kumppani

Entä jos johtamisen seuraava kehitysaskel ei olekaan vain tehokkuuden lisääminen, vaan jotain paljon syvempää ja elinvoimaa palauttavaa - ihmisille ja planeetallamme?

Viime vuosina useat tutkijat ja ajatusjohtajat (mm. Mang & Reed; Hutchins & Storm) ovat nostaneet esiin uuden johtamisen paradigman, joka haastaa perinteisen tehokkuus- ja optimointiajattelun. Tätä lähestymistapaa kutsutaan regeneratiiviseksi johtamiseksi, ja se on nopeasti nousemassa merkittäväksi kehityssuunnaksi niin kansainvälisissä ajatusjohtajuusfoorumeissa kuin liiketoiminnan käytännöissä.

Sana regenerate tarkoittaa uudistaa, palauttaa, lisääntyä, tuottaa, luoda, elpyä ja kasvaa uudelleen.

Esimerkiksi Thinkers50 nosti vuoden 2024 tapahtumassaan regenerative leadershipin yhdeksi pääteemoistaan, ja FIBS (Finnish Business & Society) on perustanut uudistavan liiketoiminnan osaamiskeskuksen tukeakseen suomalaisia yrityksiä tämän muutoksen äärellä.

Regeneratiivinen johtaminen nousi käsitteenä laajemmin esiin, kun tanskalainen Laura Storm ja englantilainen Giles Hutchins julkaisivat kirjan ”Regenerative Leadership” vastauksena nykyisiin ilmastokriiseihin, kasvavaan kuormitukseen niin ihmisille kun planeetalle. Yhä useammat ihmiset ymmärtävät, ettei perinteinen kasvukeskeinen johtaminen ole kestävää, ja siksi he pyrkivät soveltamaan luonnon itseuudistuvien järjestelmien periaatteita liiketoimintaan.

Mistä regeneratiivinen ajattelu tulee?

Regeneratiivinen ajattelu juontaa juurensa alun perin maataloudesta, jossa on kysytty: Miten maaperä ei vain palaudu, vaan voi myös vahvistua?

Samaa logiikkaa on siirretty liiketoimintaan ja johtamiseen:

ihmiset, organisaatiot ja yhteiskunta muodostavat elävän, toisiinsa kytkeytyneen ekosysteemin
johtamisen tarkoitus ei ole pelkästään ohjata, vaan vahvistaa elinvoimaa, resilienssiä ja uusiutumiskykyä
liiketoiminta voi tehdä hyvää samalla kun tekee tulosta, ja toiminta voi jättää ympäristön ja yhteisöt parempaan kuntoon kuin ennen.

Kun perinteinen kestävyysajattelu minimoi haittoja regeneratiivinen ajattelu taas kysyy: Miten voimme uudistaa ja tuottaa enemmän kuin kulutamme – ihmisille, yhteisöille ja luonnolle? Regeneratiivinen ajattelu vie siis kestävän kehityksen ajattelumallin muutaman askeleen eteenpäin kuten alla olevassa kuvassakin on havainnollistettu.

Kuva 1. Kehityksen vaiheet tavanomaisesta regeneroivaan talouteen (mukaillen Reed, 2007). Lähde: HAMK blogi

Miksi juuri nyt? Johtamisen evoluution seuraava vaihe

Työntekijäkokemuksen ja merkityksellisyyden aikakausi on jatkunut jo pitkään ja nyt on aika laajentaa perspektiiviä people, planet ja profit suuntaan.

Kun tarkastelemme johtamisen kehityskaarta hiukan taaksepäin, jokainen vaihe on heijastanut aikaansa ja sen ihmiskäsitystä, joista toki monta oppia ja näkökulmaa seuraa edelleen tärkeänä perustana mukana.

1) Tiedostava johtaminen herätti yksilön

2000- luvulta johtaminen alkoi siirtyä kontrollista kohti tietoisuutta ja tiedostavampaa johtamista.

Painopiste oli:

itsetuntemuksessa
arvoissa
läsnäolossa
sisäisessä kasvussa

Ydinajatus: kun johtaja kehittyy, organisaatio kehittyy.

2) Työntekijäkokemus transformoi ympäristön

2010-luvulla fokus siirtyi yksilöstä kulttuuriin ja työntekijäkokemukseen.

Painopiste oli:

psykologisessa turvallisuudessa
työn muotoilussa
merkityksellisyydessä
inklusiivisuudessa ja monimuotoisuudessa

Keskeinen kysymys: Millainen ympäristö saa ihmiset kukoistamaan?

3) Regeneratiivinen johtaminen kohdistaa huomion elävään järjestelmään

Regeneratiivinen johtajuus nostaa johtamisen holistiselle tasolle, jossa organisaatiot nähdään elävinä ekosysteemeinä. Tavoitteena on luoda myönteisiä, elämää tukevia olosuhteita työntekijöille, organisaatiolle, yhteiskunnalle ja luonnolle, ei vain välttää haittoja.

Tässä ytimessä on regeneratiivinen ihmiskäsitys, joka perustuu ajatukseen, että organisaatiot eivät ole koneita, vaan elollisia järjestelmiä. Regeneratiivinen johtaminen nostaa kusymyksen: Parannammeko vai kulutammeko ekosysteemiä, jonka osa olemme?

Regeneratiivinen johtaminen tarjoaa tähän viitekehyksen, joka auttaa:

palauttamaan ihmisten elinvoimaa ja vahvistamaan resilienssiä
lisäämään systeemistä ymmärrystä
rakentamaan liiketoimintaa, joka toimii luonnon kanssa, ei sitä vastaan

Miksi tämä on tärkeää johtajille?

Kun maailma ympärillämme muuttuu, johtamisen ja ajattelutapojen on muututtava mukana. Laura Stormin ja Giles Hutchinsin Regenerative Leadership -teos kiteyttää tämän hyvin: tulevaisuuden organisaatiot toimivat kuten ekosysteemit – eivät koneet. Regeneratiivisten periaatteiden mukaan tarvitaan enemmän systeemiajattelua, kykyä nähdä kokonaisuuksia, toimia pitkän aikavälin hyvinvoinnin ehdoilla, inhimillistä kestävyyttä, tietoisuuden laajentamista ja elämää vahvistavaa toimintaa.

Elämme ajassa, jossa luonnon ja ilmaston kantokyky on murenemassa. Biodiversiteetti heikkenee, ja monet ekosysteemit ovat lähellä kriittisiä käännepisteitä. Tämä ei ole vain ympäristökysymys, se on myös johtamiskysymys. Organisaatiot toimivat planeetan rajoissa. Siksi regeneratiivinen johtaminen on välttämätön kehityssuunta: tapa varmistaa, että yritykset ja ihmiset voivat menestyä yhdessä luonnon kantokyvyn kanssa.

Kyse on siirtymästä optimoinnin logiikasta kohti uudistavaa logiikkaa, joka mahdollistaa kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden, niin ihmisille kun planeetalle. Regeneratiivinen johtaminen ei ole vain johtamismalli. Se on tapa ajatella ihmisyyttä, työtä ja organisaatioita osana suurempaa kokonaisuutta.