Oppimistyyli voi selittää törmäyksiä töissä

Tämä on blogisarja oppimisen ja opettamisen muutoksesta. Osa 2/2: Millainen oppija sinä olet?

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten oma tapa oppia liittyy jokapäiväiseen työntekoon? Viimeksi kirjoitin siitä, miten oppimisen käsitys sekä opettajan roolit ovat murroksessa. 1980-lukulainen behavioristinen opettaminen on muuttunut konstruktivistiseksi ja viimeisimpänä jopa ilmiöpohjaiseksi.

Opettamistyylin lisäksi oma, yksilöllinen oppimistyylimme määrittelee paitsi opetustilanteita kuin myös monia muita arkisia haasteita. Miksi joidenkin työkaverien kanssa kommunikointi on sujuvaa ja toisten kanssa tuntuu, ettei mikään määrä rautalankaa riitä?

Miksi jonkun kollegan kanssa mikään määrä rautalankaa ei riitä?

Tai miksi jotkut koulutukset ovat loistavia – ja toisista taas ei jää mieleen yhtään mitään? Selityksiä voi lähteä etsimään oppimistyyleistä. Oppimistyylit jaetaan lähteestä riippuen kolmeen tai neljään eri aisteihin perustuvaan ryhmään, jossa

  • yksi oppii pääsääntöisesti kuulemalla (auditiivisesti),
  • toinen katselemalla (visuaalisesti),
  • kolmas tarvitsee oppimisensa tueksi vartalon liikettä ja tekemistä (kinesteettisesti)
  • neljäs oppii mielellään käsin tekemällä ja koskettamalla (taktiilisti).

 

Toisaalta eri ihmisten välillä on eroja myös siinä, miten kukin havainnoi ja käsittelee ympäristöstään saamaansa tietoa. Puhutaan holistisista (tai globaaleista) sekä analyyttisista oppijoista, joista

  • holistinen ihminen hahmottaa ensisijaisesti mielellään isoja kokonaisuuksia ja
  • analyyttinen puolestaan yksityiskohtia ja taustatietoja.

 

Ei siis ole yksiselitteistä, millainen opettaminen – ja samalla oppiminen – on milloinkin tehokkainta. Varmaa kuitenkin on, että yksi malli ei sovi kaikille. Siksi onkin tärkeää ymmärtää, miten A) itse toimii ja B) miten kollegat töissä toimivat.

Seuraavan kerran osallistut koulutukseen, ota omat oppimistyylisi aktiiviseen käyttöön. Jos olet auditiivinen, keskity kuuntelemaan. Visuaalisena ihmisenä tee itsellesi muistiinpanoja, jotka jäävät mieleen kuvina, esimerkiksi mind mapeina. Kinesteettisenä tai taktiilina ihmisenä puolestaan voit etsiä käsillesi jotain tekemistä samalla kun kuuntelet.

Muista ottaa sama huomioon päivittäisessä kommunikoinnissa työkavereidesi kanssa. Jos tuntuu, että viestisi ei tavoita kuulijaa puhumalla, kokeile piirtämistä. Jos sekään ei onnistu, ota mukaan liikettä. Palaverinkin voi joskus pitää vaikka raikkaassa ulkoilmassa lenkkeillen.

 

Testaa, mikä aisteihin perustuva tyyli on itsellesi ominaisin tästä.
Testaa, oletko holistinen (globaali) vai analyyttinen tästä.

Lue myös edellinen blogini, joka vastaa kysymykseen, miksi työviikon keskellä osuneen koulutuksen anti voi tuntua laihalta.

 

Tämän blogin myötä myös Fambition lähtee lomalle. Heinäkuuksi säästimme yhden hienon blogikirjoituksen, mutta muutoin – hyvää, raikasta ja rentouttavaa kesää kaikille ystävillemme!

 

Kirjoittaja Johanna Kalliomäki on Fambitionin valmennuspalveluiden pedagogisesta laadusta vastaava ammatillinen opettaja, joka on vahvasti visuaalinen ja analyyttinen havainnoija.