Älä anna kriittisen hetken katkaista kamelin selkää

Uskotko, että työntekijäsi kertovat sinulle, milloin heitä painaa jokin asia? Että henkilöstökyselyistä ja lähtöhaastatteluista HR ja johto saavat kaiken tarvitsemasi tiedon? Ei pidä paikkaansa, ja me kerromme miksi. 

Jopa 84 prosenttia työnantajista ymmärtää, että työtekijäkokemusta on tärkeää kehittää vastaamaan nykyistä paremmin asiakkaiden ja muuttuvan työelämän tarpeisiin (Deloitte). Mutta jotta jotakin voidaan tehokkaasti kehittää, on oltava ymmärrys siitä, mitä oikeastaan kehitetään. Työntekijäkokemuksesta käytävässä keskustelussa vilisee monia vakiintumattomia termejä ja näkökulmia, joten on hyvä kirkastaa, mistä kaikesta työntekijäkokemus oikeastaan muodostuu.

Fambitionin lähetysmistapa

Olemme halunneet tarkentaa itsellemme ja asiakkaillemme, mikä on Fambitionin lähestymistapa työntekijäkokemukseen. Mitkä ovat työntekijäkokemuksen kannalta kriittisimmät huomioitavat asiat? Kehittämisresursseja on turha laittaa sinne, missä niillä ei ole sanottavaa merkitystä. Toisaalta on olemassa tiettyjä työntekijäkokemukseen kriittisesti vaikuttavia asioita, joita ei ole varaa jättää huomioimatta. 

MIT:n globaalissa tutkimuksessa havaittiin, että työntekijäkokemus koostuu kahdesta osa-alueesta:

  1. Teknologian ja prosessien mahdollistama matala työn kompleksisuus
  2. Yhteistyötä, luovuutta ja valtaistamista (empowerment) tukevat johtamis- ja käyttäytymisnormit

Voimme olla tästä samaa mieltä. Työntekijäkokemusta kehittäessä on huomioitava niin kulttuurinen, fyysinen kuin digitaalinenkin ympäristö. Omassa mallissamme lähdimme tarkastelemaan kokemusta vielä monipuolisemmin ja enemmän työntekijän näkökulmasta – loppupeleissä merkityksellistä on vain se, millaiseksi työntekijöiden yksilöllinen kokemus muodostuu. Asioita on tarkasteltava alhaalta ylös, työntekijän kokemusmaailmasta käsin.

Työntekijän kokemuspolku ja sen seitsemän osa-aluetta

Blogin alussa olevassa kuvassa näkyy, millaisista elementeistä me ajattelemme työntekijän yksilöllisen kokemuksen koostuvan. Tunnistamiamme osa-alueita ovat:

  • Saapumiskokemus
  • Yhteisökokemus
  • Kasvukokemus
  • Hyvinvointikokemus
  • Elämäntilannekokemus
  • Epäkohtakokemus
  • Lähtökokemus

Lähestymme työntekijäkokemusta systeemiajattelusta käsin: eri osa-alueet ovat monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa. Näyttää ehkä paperilla yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellisuudessa ole. Työnantajan on tärkeää ymmärtää ja huomioida kaikki kokemuksen eri puolet.

Työntekijän kokemuspolulle mahtuu monta (tämän hetkisen käsityksemme mukaan ainakin sata) kriittistä hetkeä, jotka ovat tärkeitä sen kannalta, millaiseksi työntekijäkokemus muodostuu. Esittelemme edellä mainitut seitsemän osa-aluetta uudessa oppaassamme, jonka voit ladata TÄÄLLÄ.  

Ne kaikkein kriittisimmät hetket eivät tule esille henkilöstökyselyssä tai lähtöhaastattelussa. Työntekijäkokemusta on johdettava alhaalta ylöspäin, työntekijöitä jatkuvasti osallistaen ja kuullen. Muuten on jo liian myöhäistä etkä saa milloinkaan tietää, mikä oli työntekijällesi viimeinen niitti – viimeinen kriittinen hetki, joka katkaisi kamelin selän.

 

Kirjoittanut Fambitionin työntekijäkokemusasiantuntija ja sosiaalipsykologi Laura Hannola

 

P.S. Siitä huolimatta, että työntekijäkokemus on työelämän käytännön kehittäjien keskuudessa kuuma aihe, tutkimustietoa aiheesta on yllättävän vähän. Tanskan Aarhusin yliopistossa on käynnissä kansainvälinen tutkimus, johon meitäkin iloksemme pyydettiin vaihtamaan ajatuksia muiden aiheeseen perehtyneiden asiantuntijoiden kanssa. Kerromme tästä lisää myöhemmin!

 

Lisää blogikirjoituksiamme