Miksi etätyötä vastustetaan?

Tämä on blogisarja aiheesta “Ajasta ja paikasta riippumaton työ”. Osa 2/2: Miksi etätyötä vastustetaan?

Uuden ajan työ ei ole paikka. Mutta miksi etätyö ei ole joka paikassa arkipäivää?

Viimeksi kirjoitin siitä, kuinka me Fambitionissa onnistumme työskentelemään joustavasti teknologian ja joustavien työskentelytapojen ansiosta. Tässä blogisarjan toisessa osassa pohdin joustavan työn mahdollisia esteitä.

Miksi monella työpaikalla etätyöhön ei vieläkään kannusteta, vaikka teknologia ja työn luonne sen mahdollistaisivat?

1. Luottamuksen puute

Mistä voidaan tietää, että työntekijä todella tekee työtä eikä jotakin muuta? Luottamus on keskeistä, kun puhutaan etätyöstä.

Sosiaalipsykologit puhuvat idiosynkrasialuotosta. Tällä tarkoitetaan yksilön vapautta toimia ryhmän normeista poikkeavasti, kun hän on osoittautunut ryhmän normeja ylläpitäväksi jäseneksi. Yksilöllä on ikään kuin tili, jolle kertyy luottoa, kun hän on osoittautunut hyväksi ryhmän jäseneksi. Kun luottoa on tarpeeksi, yksilö voi alkaa poiketa ryhmän normeista ja jopa muuttaa niitä.

Jos työpaikalla seurannan alla tehtävä työ on normi, joista ei juuri poiketa, ihmisten on vaikea osoittaa olevansa luottamuksen arvoisia.

Luottamukseen perustuvaa työkulttuuria luodaan vähitellen. Etätyölle kannattaa sopia selvät pelisäännöt. Kun homma toimii ja työt tulevat tehtyä myös etäpäivänä, luottamus lisääntyy ja vapautta voidaan lisätä.

2. Työelämän ja arvojen muutosta ei ymmärretä

Vuosina 1980–2000 syntyneen sukupolven johdolla ihmiset tavoittelevat nyt tasapainoista elämää. Vapaa-aikaa ja työn joustoja arvostetaan eikä työlle haluta enää uhrata kaikkea muun elämän kustannuksella.

Työelämän epävarmuuteen kasvaneet millenniaalit ovat myös aikaisempia sukupolvia heikommin sitoutuneita tiettyyn työnantajaan, ja jouston puute on todellinen syy vaihtaa työnantajaa.

Toisaalta millenniaalit ovat erittäin ahkeria ja omistautuneita työlleen, kunhan heitä arvioidaan tulosten eikä työpaikalla vietetyn ajan perusteella.

Rekrytoin päivätyössäni uusia työntekijöitä. Joustavan työajan ja etätyön mahdollisuudet alkavat olla yleisimpiä kysymyksiä, kun osaajat punnitsevat työpaikan sopivuutta itselleen.

3. Joustavan työn edut nähdään yksipuolisesti

Etätyön nähdään usein hyödyttävän yksipuolisesti vain työntekijöitä. Hyödyt ovat kuitenkin molemminpuolisia. Joustojen tarjoaminen auttaa työnantajaa houkuttelemaan ja sitouttamaan työntekijät. Parhailla on yleensä varaa valita.

Keskittymistä vaativa työ voi tulla paremmin tehdyksi kotona, ja moni kokee olevansa tehokkaampi työskennellessään välillä muualla kuin työpaikalla. Matkoihin ei kulu aikaa, joten kotona työaika voi olla pidempi, mutta kuormitus pienempi.

Kun hyödyt nähdään aidosti molemminpuolisina, työntekijöiden ei tarvitse kokea syyllisyyttä joustojen hyödyntämisestä. Tämä jos mikä motivoi joustamaan vastavuoroisesti myös työnantajan hyväksi.

4. Huoli luovuudesta ja yhteistyöstä

Parhaat ideat syntyvät yhdessä ja sosiaalinen vuorovaikutus ruokkii luovuutta. On perusteltua miettiä, mitä tapahtuu yhteistyölle, jos vuorovaikutus vähenee tai muuttuu teknologiavälitteiseksi.

Etätyön rajoittamisen sijaan kannattaa työskennellä sen eteen, että työpaikalla on niin hauskaa ja työympäristö niin inspiroiva, että ihmiset suorastaan haluavat tulla paikalle aina kun mahdollista.

Mikään ei voita vuorovaikutusta kasvokkain, mutta läsnäolo läsnäolon vuoksi ei hyödytä ketään.

 

Millenniaalieihin liittyen ja muutenkin suosittelen Blanca Jutin kirjaa Game Changer – Kuinka tehdä läpimurto muuttuvassa maailmassa.

 

Kirjoittaja Laura Hannola on Fambitionin työelämävisionääri, ekonomi ja HR-ammattilainen, joka kaiken muun ohella tekee sosiaalipsykologian graduaan työn ja muun elämän yhteensovittamisesta