5+1 kysymystä työn ja perhe-elämän moniottelijalle – haastattelussa Sami Itani

Kun on tutkinut HR-johtamisen ideologista muutosta väitöskirjassaan ja työskentelee henkilöstöalalla toimivan suuryrityksen henkilöstöjohtajana, saa laajan näkymän työelämään ja sen muutokseen. Saimme ilon jutella työn ja perhe-elämän moniottelijan, Adeccon HR-johtaja Sami Itanin kanssa.

Hei Sami! Tutkit väitöskirjassasi HR-johtamisen ideologian muuttumista 60 vuoden aikana. Näin tasa-arvon päivän kynnyksellä kiinnostaisi kuulla, löytyikö tutkimuksessasi jotain sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvää.

Ehdottomasti, tutkimuksessani sivuttiin jatkuvasti työelämän sukupuolinormatiivisia olettamuksia sekä niiden takana olevien arvojen ja asenteiden muutosta. Vallalla on ollut ja on edelleenkin ajatus siitä, että naiset ja miehet olisivat työelämässä tasa-arvoisia, tai että heillä olisi aidosti samanlaiset mahdollisuudet edetä. Pääosin Yhdysvalloista kerätyn aineistoni perusteella tämä ei pidä paikkaansa, vaan päinvastoin “ollaan tasa-arvoisia” -retoriikalla voidaan kiistää rakenteellista syrjintää ja pitää yllä vanhoja valtasuhteita.

“Ollaan tasa-arvoisia” -retoriikalla voidaan kiistää rakenteellista syrjintää ja pitää yllä vanhoja valtasuhteita.

Miten työelämän tasa-arvo on parantunut?

1970-luvulla naisten roolia erityisesti työelämässä haluttiin parantaa feminismin toisessa aallossa, ja sen ajan retoriikka naisten emansipaatiosta vaikutti naisten työelämäaseman, lainsäädännön ja HR-käytäntöjen parantumiseen. Konservatiivisemmalla 80-luvulla tasa-arvokehitys otti kuitenkin takapakkia. Tämän jälkeen työelämä on jälleen kehittynyt tasa-arvoisempaan suuntaan ja naisten osallistuminen työelämään on kasvanut lineaarisesti, mutta kiistämisen kulttuuri on edelleen voimassa johtamisessa.

Sukupuolten välisiä eroja voidaan ylläpitää erityisesti johtamisen retoriikassa luonnollistamalla rooleja: miehiä pidetään rationaalisina ja tehokkaina, naisia hoivaavina ja emotionaalisina. Miesten ominaisuudet ovat työtä luovia, naisten ominaisuudet puolestaan työtä tukevia. Johtamiseen liitetään maskuliinisia piirteitä. Tämä kaikki ylläpitää näkymättömiä rakenteita, joissa naisten on vaikeampi edetä. Onneksi meillä on yhä enemmän edelläkävijäorganisaatioita.

Työnantajasi Adecco tarjoaa monipuolisesti HR-palveluja: esimerkiksi rekrytointi, headhunting, henkilöstövuokraus, ulkoistus ja henkilöstön arviointi. Millaisena näet työelämän tulevaisuuden?

Työelämä muuttuu monella tapaa, mutta työn monimuotoistumisen osuutta toisinaan liioitellaan julkisessa keskustelussa. Suomessa on edelleen vallalla konservatiivinen tapa katsoa työn tekemistä ja työsuhteita. Tutkimusten mukaan muutos monimuotoistuneisiin työsuhteisiin on Suomessa ollut minimaalinen viimeisen 20 vuoden aikana, mikä ainakin osittain johtuu ainutlaatuisesta kolmikantamallistamme.

Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomessa on suhteessa kolme kertaa vähemmän ihmisiä, jotka eivät työskentele perinteisessä, vakituisessa suhteessa yhdelle työnantajalle. Voidaan kuitenkin olettaa, että tämä tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Joustavuuden lisääntyminen on mielestäni hyvä asia ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia työntekijöille ja työnantajille 2000-luvun työelämässä, mutta on erittäin tärkeää, että muutos on vastuullista ja vastuullisten toimijoiden käsissä. Hyvin vastuullisena toimijana pidän esimerkiksi edustamaani yritystä.

Miten työn ja vapaa-ajan suhde on muuttunut?

Suomalaisten vapaa-ajan määrä on keskimäärin lisääntynyt, sillä tehtyjen työtuntien määrä on 1950-luvulta lähtien jatkuvasti pienentynyt. Työ ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti, vaan osa ihmisistä tekee enemmän töitä kuin toiset. Yksi syy on se, että rekrytointi on työnantajalle iso investointi, johon liittyy riskejä. Aikaan ja paikkaan sidottua työtä suojelevat paremmin sopimukset, jolloin työntekijän työtunnit pysyvät sovituissa rajoissa, kun taas vapaammassa asiantuntijatyössä työn ja vapaa-ajan erot hämärtyvät. Valitettavan monessa organisaatiossa asiantuntijan jatkuvalle saavutettavuudelle on usein olemassa hiljainen oletus, mikä ei pitkässä juoksussa palvele ketään.

Mikä merkitys perheystävällisyydellä on työelämässä?

Rekrytoinnissa on alkanut korostua perheystävällisyyden sekä yleisemmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen merkitys, erityisesti vaativissa asiantuntijatehtävissä.

Perheystävällisyys on työnantajalle iso kilpailuetu ei pelkästään parhaasta työvoimasta kilpailtaessa, vaan perheystävällisesti johdetut yritykset myös pärjäävät paremmin ja ovat tuottavampia.

Perheystävällisellä työpaikalla ymmärretään yksilölliset tilanteet ja kannustetaan joustavuuteen. Olennaisinta on se, mitä johto tekee ja millaista esimerkkiä se näyttää, sillä sitä seuraa seuraava porras ja niin edelleen. Työnantajamielikuva perustuu totuuteen, ja tieto työpaikkojen perheystävällisyydestä leviää.

Urheilit ennen huipulla kymmenottelijana. Nyt sinulla on kaksi pientä lasta ja olet vaativassa työssä. Vieläkö urheilu on iso osa elämää ja miten yhteensovitat kaikki palaset?

Tärkeintä on ajankäytön priorisointi. Tällä hetkellä keskityn perheeseen ja uraan, en niinkään urheiluun. Työnantajani on syystäkin valittu yhdeksi parhaista työpaikoista Great place to work -tutkimuksessa, sillä se on ymmärtäväinen tilanteelleni ja antaa tilaa olla kotona. Perhe tasapainottaa elämää, sillä työasiat unohtuvat nopeasti kun pääsen kotiin lasten luo.

Kiitos Sami! Lukijalle vinkiksi: Samin kirjan voi hankkia esimerkiksi täältä – kannattaa tutustua!

 

Samia haastatteli Fambitionin markkinointistrategi Laura Rönnholm.