Saako hoitovapaalla tehdä töitä?

Saako ja kannattaako perhevapaalla tehdä töitä? Ovatko hoitovapaa ja kotihoidon tuki sama asia? Kuka näistä termeistä ottaisi selvää?

Paljon käyty keskustelu hoitovapaasta on osoittanut, että perhevapaisiin liittyvät termit voivat olla epäselviä niin työelämän ammattilaisille kuin tavallisille työntekijöillekin. Rakentavan keskustelun käymistä haittaa, kun yksi puhuu kuusta ja toinen jostain ihan muusta. Työnantajana tai vaikkapa esihenkilönä on tärkeää olla kartalla yleisimmin käytetyistä termeistä ja niiden merkityksistä:

  • Kattotermi perhevapaa sisältää muun muassa äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaan.
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.
    • Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä. Äitiysrahakausi alkaa noin kuukausi ennen laskettua aikaa ja jatkuu kunnes lapsi on noin kolme kuukautta.
    • Isällä on oikeus 54 päivän isyysrahaan, josta isä voi olla kotona yhdessä äidin kanssa korkeintaan 18 arkipäivää.
    • Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä eli siihen asti, kun lapsi on noin yhdeksän kuukautta. Tämän ajan vanhemmat voivat jakaa perheen tilanteesta riippuen haluamallaan tavalla.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana työskentely vähentää Kelan maksaman veronalaisen etuuden määrää siten, että työskentelypäiviltä vanhempi ei voi saada ansiosidonnaista vanhempainrahaa vaan ainoastaan vähimmäispäivärahan. Sen sijaan tuettomina päivinä, kuten sunnuntaisin ja arkipyhinä, vanhemmat voivat työskennellä vapaasti ilman, että se vaikuttaa tukiin.

  • Hoitovapaa: vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan lastaan aina siihen saakka, kunnes perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta ilman, että työsuhde katkeaa.

Hoitovapaan ensisijainen tarkoitus on siis lapsen hoitaminen. Työnteko on kuitenkin sallittua, kunhan se ei estä lapsen hyvää hoitoa. Hoitovapaa on työntekijälle palkatonta, työntekijällä ei ole tyypillisesti käytettävissään työpaikan etuuksia eikä vapaan ajalta kerry vuosilomia.

  • Hoitovapaan aikana vanhemman on mahdollista saada toimeentulon tueksi Kelan maksamaa kotihoidon tukea. Tuki on korvausta siitä, että lasta ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa – riippumatta siitä, onko vanhempi hoitovapaalla vai ei.

Kotihoidon tukea voidaan siis maksaa, vaikka molemmat vanhemmat kävisivät töissä ja lapsen hoitajana olisivat vanhemmat vuorotellen tai hoitoon saataisiin apua esimerkiksi isovanhemmilta, naapurilta tai au pairilta. Hoitovapaan ja kotihoidon tuen kohdalla käsitteet usein menevätkin sekaisin.

Yksinkertaistettuna voidaan siis sanoa, että hoitovapaa liittyy vanhemman työsuhteeseen ja kotihoidon tuki taas lapsen hoitamiseen kunnallisen päivähoidon ulkopuolella.

Miksi perhevapailla ollessa pitäisi saada työskennellä, jos niiden tarkoitus on lapsen hoitaminen?

Työelämä on intensiivistä, ja kolmekin vuotta on pitkä aika olla kokonaan pois työmarkkinoilta. Urakehitys usein sakkaa pitkien perhevapaiden takia, sillä lasten hoitamisen ei ole katsottu edistävän korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden ammattitaitoa. Suomea on kansainvälisestikin moitittu siitä, että pienten lasten äidit ovat pois ansiotyöstä ja nykyinen järjestelmä on joko-tai-tyyppinen. Äitien työelämään paluuta on pyritty helpottamaan mm. joustavalla hoitorahalla ja osittaisella hoitovapaalla, mutta osa-aikatyötä ei juuri ole tarjolla. Lisäksi oikeus osittaiseen hoitovapaaseen syntyy lain mukaan vasta kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen, eivätkä kaikki työnantajat halua joustaa tässä. Toisaalta kaikki äidit eivät suinkaan halua tehdä osa-aikatyötä vaan palata töihin sata lasissa.

Yksi ratkaisu ammattitaidon ylläpitoon sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen on satunnainen työnteko ja keikkatyö perhevapaiden aikana. Tämän ei tarvitse estää lapsen hoitamista kotona, koska tapoja järjestää hoito on yhtä paljon kuin on perheitäkin. Vanhemmalle työ voi olla tärkeä osa identiteettiä, joten oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen perhevapailla hyödyttää työnantajan lisäksi koko perheen hyvinvointia. Parempi osaaminen ja ajantasaiset tiedot lisäävät työmarkkina-arvoa. Työnantaja saa työntekijänsä osaamisen käyttöönsä.

Hoitovapaalla saa tehdä töitä. Se on järjestelykysymys, joka hyvin toteutettuna ei ole keneltäkään pois.

Hoitovapaan aikainen työskentely kannattaa nähdä mahdollisuutena, joka luo lisäarvoa äidille, perheelle, työnantajalle ja lopulta koko yhteiskunnalle.

Voitaisiinko teidän työpaikallanne tehdä projektitöitä hoitovapaan aikana?

 

Tekstin ovat alun perin kirjoittaneet Mothers in Business MiB ry:n blogiin Johanna Kalliomäki, Laura Rönnholm ja Kristiina Paavola. Teksti on muokattu Fambitionin blogia varten.